LCE Kotisivu

S-114.1710 Kognitiivinen neurotiede

Syksy 2006, I-periodi, (4-5 op)

Tälle sivulle on poimittu syksyn 2006 kurssin oppimispäiväkirjoista ja kurssipalautteista kysymyksiä ja kommentteja.

Kurssikotisivulle


Syksyn 2006 kurssin satoa

Oppimispäiväkirjat olivat pääosin erinomaisia ja niitä oli ilo lukea. Tässä muutamia poimintoja päiväkirjoista ja kurssipalautteesta - poiminnat eivät ole missään erityisessä järjestyksessä. Alkuperäistä sanamuotoa on voitu muuttaa.

Yleistä osallistumisesta:

Luennoilla olleet arvostivat opiskelijamäärän rajausta ja intensiivimuotoista kurssia, joskin asioiden mieleenpainamisen kannalta toivottiin hieman pitempiä taukoja luentojen välille. Osa itseopiskelijoista luonnollisesti harmitteli sitä, ettei mahtunut luennoille.

Itseopiskelukurssin tiedotusmuotona sekä sähköposti että kotisivut saivat yhtä paljon kannatusta.

Kurssin sisältö ja tentti:

Yleisesti ottaen kurssia pidettiin mielenkiintoisena. Kurssin kokonaisarvosana oli 3,66. Opintopisteisiin nähden kurssilla nähtiin olevan hieman liikaa työtä: asteikolla 1 (liikaa työtä) - 5 (liian vähän työtä), arvosana 2,9.

Tenttiä ajatellen kurssin sisällön tarkempaa rajausta kaivattiin. Tenttikysymyksiä pidettiin hieman suppeina: toiset toivoivat eripituisia kysymyksiä ja toiset valinnanvaraa kysymysten välille.

Terminologia:

Vierasperäisten termien paljous aiheutti monelle lisää päänvaivaa. Termit haluttiin sekä suomeksi ja englanniksi, tai ainakin yhdenmukaisesti esitetyiksi. Aivojen "koordinaattijärjestelmää" (lateral <> medial, inferior<>superior, rostral<>caudal, anterior<>posterior, ventral<>dorsal) ja aivoalueiden monimutkaisia nimiä pidettiin hankalina. (Assarin lohdutus: niihin tottuu ;).

Luennot ja luentokalvot:

Toiset kaipasivat luentokalvoihin enemmän avainsanoja pitkien selitysten sijaan - toiset puolestaan enemmän selittäviä tekstejä erityisesti kuviin. Itseopiskelijoille luentokalvojen hyöty jäi vähäisemmäksi. Yhteenvetotaulukoita kaivattiin mm. aivokuvantamismenetelmien yhteyteen.

Luentokalvojen yhdyssanavirheitä sekä luentokalvojen runsautta luentokertaa kohti moitittiin. Erityisesti luentokerran 5 kalvot saivat ruusuja (mutta myös jokusia risuja).

Vieraileva luennoitsija sai kiitosta.

Luennoilla heränneitä kysymyksiä ja keskustelua pidettiin toisaalta hyvänä, mutta "asian vierestä" menevien kysymysten koettiin häiritsevän varsinaisen asian omaksumista.

Virtuaaliluennot:

Virtuaaliluennot saivat hyvän vastaanoton, ja moni mainitsikin opiskelleensa pääasiallisesti niiden pohjalta. Lähes kaikki palautekyselyyn vastanneista oli ainakin vilkaissut niitä, ja yli puolet oli katsonut niistä kaikki. Suurin osa koki virtuaaliluennoista olleen hieman tai paljon hyötyä.

Virtuaaliluentojen parantamiseksi toivottiin mm. monimutkaisten kuvien esittelyä pala kerrallaan. Toiset pitivät siitä, että ensin sai lukea tekstin (eli teksti ilmestyi ennen puhetta), ja toiset taas siitä, että tekstit näytettiin vielä puheen jälkeen kertauksenomaisesti.

Virtuaali-Iirolta toivottiin enemmän innostuneisuutta. "Käsikirjoitetut" luennot saivat kehuja sujuvuudestaan.

Virtuaaliluentojen järjestyksen toivotiin noudattavan luentokalvojen järjestystä. (Assarin kommentti: itseopiskelijoista kurssikirjaa mukaileva virtuaaliluentojen järjestys tuntunee sinänsä selkeämmältä. Oppimispäiväkirjat kuitenkin tuli kirjoittaa "tavallisten luentojen" jaon, joka luennoitsijasta muodosti paremman kokonaisuuden, perusteella. Harkitsemme, miten jatkossa oppimispäiväkirja tullaan kirjoittamaan.)

Epäselviksi jääneitä asioita:

Aivotutkimusmenetelmien tekniset periaatteet.
Tonotopia.
Havaitsemisen hermostollinen perusta.
Hierarkinen koodaus.
Liittyykö hermosolujen uusiutuminen plastisiin muutoksiin?
Mitä emootiot oikeasti ovat?
Mitä tekee limbinen järjestelmä?
Kaikumuisti, lyhytkestoinen muisti, työmuisti?
Kirjasta jäänyt hämäämään PRS (Perceptual Representation System).
Välittäjäaineet ja niihin vaikuttavat lääkeaineet, reseptorit.
Aktiopotentiaalin synty.
Kontrastinäköilmiö ja lateraalinen inhibitio.
Sekoittuvia termejä: konvergenssi, hermosolujen divergenssi ja konnektiivisuus.

Kysymyksiä laidasta laitaan:

Miten paljon aivotutkimusta tehdään maailmalla/Suomessa?
Mikä on aivotutkimuksesta saatu konkreettinen hyöty?
Onko aivotutkimusta hyödynnetty kaupallisiin tarkoituksiin?
Onko psykologisten testien osuus pienentynyt aivokuvantamismenetelmien kehittymisen myötä?
Kuinka paljon aivovammapotilaita on?
Saadaanko joskus selville muistin sijainti?
Voidaanko tulevaisuudessa parantaa agnosioita?
Onko joskus mahdollista poistaa vaurioituneetn kohdan glia- eli tukisolut kantasoluilla.
Minkä tyyppiset aineet pääsevät veriaivoesteen lävitse?
Onko muilla aisteilla spesiaaleja taitoja kuten näköaistin tapauksessa kasvojentunnistus?
Mistä johtuu huimaus?
Mitä tapahtuu, kun lyö kyynärpään kipeästi johonkin (usein sanotaan "osui hermoon")?
Missä on terveen ja ADHD-diagnosoidun henkilön raja? (Assarin lisäys: aiheesta löytyy tietoa ADHD-liiton sivuilta.)
Onko väsyneenä opiskelemisesta hyötyä, kun ajatus harhailee eli tarkkaavaisuus heikentyy?
Tarkkaavaisuudesta haluttiin myös tietää, heikennetäänkö tylsä informaatio vai vahvistetaanko mielenkiintoinen sekä mikä on tarkkaavaisuuden hermostollinen perusta.

Lisää jänniä juttuja ja kysymyksiä:

Aivotutkimuksen historiasta haluttiin lisätietoa, mm. siitä, mitä Neuvostoliitossa tai Hitlerin Saksassa mahdettiin tutkia.
Eläinkokeiden eettisistä pohdinnoista haluttiin tietää lisää.
Muistinmenetyksestä kiinnostuneita kehotettiin katsomaan elokuva Memento (2000).
Sokeanäkö kiinnosti monia, ja nelikukkulan toiminnasta olisi haluttu tietää lisää, samoin split brain-tapauksista.
Pystytäänkö tutkimaan mantelitumakereaktiolla (mantelitumake=amygdala), kuka on Suomen ärsyttävin ihminen?
Olisiko tunneälyä mahdollista mitata otsalohkoaktiviteetin avulla?
Mistä johtuu, että toisilla menee helpommin muisti humalassa?
Sovelletaanko "Law of prior entry":ä oikeudenkäynneissä?
Mitkä aivojen osat ovat elintoimintojen kannalta välttämättömiä?
Onko Hannibalissa tapahtuva omien aivojen syönti käytännössä mahdollista?
Jos lapselta on poistettu kokonaan toinen aivopuolisko, voiko hän jäädä henkiin?
Montako kieltä lapsi voi omaksua kriittisessä iässä?
Onko muilla ääntelehtivillä eläimillä/nisäkkäillä (esim. delfiinit) eri kieliä tai murteita?
Miten (tai voiko) valheenpaljastustesteissä voi huijata?
Mitä ajantaju on?
Unen ja hypnoosin mekanismit?
Miten ihmisaivot eroavat toisistaan?
Miten kätisyys vaikuttaa aivopuoliskojen hallintaan?


Kurssikotisivulle


Tästä sivusta vastaa iina.tarnanen (at) tkk.fi
Sivua on viimeksi päivitetty 22.11.2006
URL: http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.1710/