
TKK /
Yksiköt /
LCE /
Opetus /
Kurssit /
S-114.240
Hahmontunnistus ihmisläheisissä käyttöliittymissä
Tulevaisuuden ihmisläheisissä käyttöliittymissä keskeinen osa on toimiva,
luonnollinen vuorovaikutus tietokoneessa olevien agenttien ja koneen
käyttäjien välillä. Tämä edellyttää mm. että tietokone pystyy
- tunnistamaan puhetta ja ymmärtämään luonnollista kieltä,
- havainnoimaan ympäristöään, kuten paikantamaan ja tunnistamaan käyttäjän,
havaitsemaan käyttäjän liikkeet, eleet ja asennon, mahdollisesti myös ilmeet,
emootiot jne.
- tuottamaan luonnollisen kommunikaation mukaista puhetta, mikä sisältää äänen
tuottamisen ja sen kanssa yhtensopivan visuaalisen informaation, ilmeet, eleet yms.
Merkittävä rooli näiden ongelmien ratkaisussa on hahmontunnistusmenetelmien
kehityksessä ja niiden soveltamisessa reaaliaikaisiin käyttöliittymiin.
Aihealuetta tutkitaan laajasti, ja esimerkiksi TEKESillä on juuri alkanut laaja
teknologiaohjelma
USIX
(Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka
1999-2002) jossa nämä aiheet ovat keskeisesti esillä.
Sisältö:
Seminaarissa käsitellään hahmontunnistusongelmia ihminen-tietokonekäyttöliittymissä.
Yksityiskohtaisia aiheita ovat mm. kasvojen paikantaminen ja tunnistus,
eleiden tunnistus ja seuranta, ilmeiden mallinnus ja tunnistus jne.
Esitelmät perustuvat alla lueteltuihin artikkeleihin tai esittäjien
ehdottamiin aiheisiin/materiaaliin. Merkintä (L) aiheen perässä tarkoittaa
että se sovelttu myös jatko-opiskelijoille.
Aiheita ja materiaalia:
Tähti (*) numeron jälkeen ilmaisee että aihe on varattu.
- (*) Kasvojen tunnistus, eigenfaces-menetelmä.
Turk & Pentland, Journal of Cognitive Neuroscience 3(1),:71-96, 1991
Jatkokehitys mm. Pentland et al.
View-based and modular eigenspaces for face recognition
- (*) Kasvojen tunnistus, eigenfaces-menetelmän yleistys.
Moghaddam, Wahid and Pentland,
Beyond Eigenfaces: Probabilistic Matching for Face Recognition
(L)
- (*) Kasvojen tunnistus, hybridimenetelmä.
Lawrence et al.
Face Recognition: A Convolutional Neural Network Approach
- (*) Kasvojen tunnistus ja identiteetin tarkistus: ZN-Face.
M. Hormel, W. Konen, S. Fuhrmann, A. Flugel.
Neural systems for complex identification tasks: the access control
system ZN-Face and the alarm identification SENECA.
In: Proc. ICANN95, Paris, 1995
Kaupallisen tuotteen sivu
- Kasvojen tunnistus graafinsovitusmenetelmällä (edellisen
jatkokehitys), Wiskott et al.
Face Recognition by Elastic Bunch Graph Matching
- (*) Pään mallinnus ominaismuodoilla.
Russell,
Eigenheads for Reconstruction
- (*) Eleiden tunnistus, näkymäpohjainen menetelmä.
Turk et al.
Gesture Recognition
(L)
- (*) Ilmeiden mallintaminen.
Essa & Pentland,
Coding, Analysis, Interpretation, and Recognition of Facial Expressions
(L)
- (*) Ilmeiden tunnistus: vertailu geometristen piirteiden ja Gabor-suotimien välillä.
Zhang et al.,
FG'98 Paper: Comparison Between Geometry-Based and Gabor-Wavelets-Based Facial Expression
Recognition Using Multi-Layer Perceptron
- (*) Lineaariset objektiluokat: kasvojen syntetisointi yhdestä esimerkkikuvasta.
Poggio et al.
Raportit ,
"Linear Object Classes and Image Synthesis from a
Single Example Image"
(L)
- (*) Kohteen seuranta videokuvassa, Condensation-menetelmä. Isard & Blake,
The Condensation Algorithm Home Page
(L)
- (*) Tunnetilojen tunnistus ja hyväksikäyttö käyttöliittymissä,
Affective Computing @ MIT
- (*) Kasvojen asennon ja ilmeiden seuranta ja animointi. Bascle & Blake,
Separability of Pose and Expression in Facial Tracing and Animation
- Huulilta lukeminen. Waibel et al.,
Face Tracker Home Page,
Interactive Systems Labs
(tai joku vastaava huuliltalukemistutkimus)
- (*) Katseohjatut järjestelmät - katsaus,
Glenstrup & Engell-Nielsen
Eye Controlled Media: Present and Future State
- (*) Kohteiden paikannus ja tunnistus bayesilaisella korrelaatiolla,
Sullivan et al.,
Object Localization by Bayesian Correlation
Linkkikokoelmia ja laboratorioita:
Aikataulu
Seminaari kokoontuu torstaisin klo 10.15-12
Laskennallisen tekniikan laboratorion seminaarihuoneessa MT1
(kartta).
Ensimmäinen kokoontuminen on 16.3., jolloin
jaetaan aiheet ja päätetään esitysten ajankohdat.
Esitelmien aikataulu:
Seminaarin tavoitteet:
- Seminaariaiheeseen perehtyminen
- Kirjallisen selostuksen laatiminen ja suullinen esitys
- Referee-toiminnan harjoittelu
Seminaarin suoritus:
- Materiaalin pohjalta laaditaan kirjallinen selostus, jonka
sopiva laajuus on noin 10 sivua. Selotukset laitetaan lopulta
kurssin www-sivuille, joko html-muodossa tai PostScriptina.
- Selostus palautetaan ohjaajalle viimeistään esitysviikon
maanantaina. Selostuksen voi lähettää e-mailitse:
Jouko.Lampinen@hut.fi (postscript/pdf-tiedostona tai URL-osoitteena).
- Ohjaaja lähettää selostuksen arvioijalle, joka toimii myös
esitelmän opponenttina. Arvioija antaa korjausehdotukset,
jotka välitetään tekijälle ja opintojakson ohjaajalle.
Tekijä parantaa selostustaan annettujen korjausehdotusten
pohjalta ja palauttaa selostuksen ohjaajalle.
Arviointiin on varattu kaksi päivää, eli jos materiaali on
arvioijalla maanantaina, on kommenttien oltava kirjoittajalla
keskiviikkoaamuna.
- Esitelmän pito ja opponointi. Esitelmän sopiva kesto on n.
35 minuuttia. Keskusteluun ja kysymysten esittämiseen on
varattu aikaa 10 min.
- Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää lisäksi riittävää
läsnäoloa (väh.75%) seminaaritilaisuuksissa.
Arvosanaan vaikuttavat tekijät:
- Kirjallinen selostus: oleellisen asian tiivistys,
selkeys ja ymmärrettävyys. Aiheeseen liittyvän
lisämateriaalin kerääminen ja onnistunut hyödyntäminen
luonnollisesti tuo aina plussaa. Korjausehdotusten
huomioinen lopullisessa selostuksessa vaikuttaa myös
arvosteluun.
- Suullinen esitelmä: selkeys ja havainnollisuus, asian
opettaminen muille.
- Opponointi: korjausehdotusten rakentavuus, kysymysten
relevanssi.
Lisätietoja:
Jouko Lampinen
Laskennallisen tekniikan laboratorio
Puh: 451 4827
email: Jouko.Lampinen@hut.fi
Tästä sivusta vastaa
Jouko.Lampinen@hut.fi
Sivua on viimeksi päivitetty 5.3.2000.
URL:
http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.240/k2000/